You can take a girl out of Finland, but you can't take Finland out of the girl!

Nyt kun mulla on älypuhelin, (jätin sen pinkin) liityin instagramiin! Ja mun ensimmäiseksi postaukseksi otin eräänä kauniina talvisena päivänä kuvan meidän pikku järvestä. Pari päivää sitten, kauniina keväisenä päivänä, halusin yrittää ottaa samanlaisen kuvan, samasta paikasta (ei onnistunut). Olin siellä järven rannassa mudan, jään ja koirankakaan seassa kyykkimässä ja etsimässä sitä oikeata kohtaa, kun mun takaa skeittas semmoinen hullun cool tummaihoinen teinipoika autotiellä. Mä vihaan teinejä... Tai siis, en teinejä, mut sellaisia tietynlaisia teinejä, koska ne on niin usein ylimielisiä ja törkeitä, joten olin heti sillee, et "nonii, nyt toi huutaa jotain mulle". Ja kuinka ollakkaan, se huusi! I think his exact words where "wow, it looks so nice and beautiful there!" Mun leuka loksahti auki ja huusin/mumisin (you know me) vaan "yeah!" sille vastaukseksi.

Oon niin tottunut Suomessa odottaa pahinta! Oon kotoisin tosi pienestä paikasta Pohjois-Pohjanmaalta ja varsinki siellä ei oo mitenkää epätavallista, et teinit on törkeitä ja, vaikka en oo moneen vuoteen siellä asunu, mua oikeesti pelottaa (!) joskus, et joku teini sanoo mulle jotai ilkeetä :D Olin oikeesti niin ihmeissäni tästä ystävällisestä teinipojasta, et kerron tästä tapauksesta kaikille, jotka vaan suostuu kuuntelee, mut esim isässä tä ei herättäny mitää ihmeempää reaktiota. On kai tottunut ystävällisiin teineihin...

Mä rakastan oikeesti Jenkeissä sitä, et voit keskustella kenen kanssa tahanssa niin kuin kaverin kaa! Siitä tulee semmoinen ihana yhteisöllisyyden tunne. Kun kävelen täällä lähistöllä ja jokainen vastaantulija tervehtii tai, kun ollaan ostamassa imuria ja myyjä kutsuu isää "my brother" ja mua "my sister", niin kyllä siitä hitto tulee semmoinen olo, et ollaan samaa porukkaa ja ollaan vastuussa toisistamme. En tietenkää voi sanoa, miten jenkit tän kokee, mut siksi en kirjoitakkaan tätä blogia koko Yhdysvaltojen puolesta vaan omasta puolestani :)

Toivon, että multaki alkaa kohta tulla small talk luonnostaan, enkä vaan mumise "yeah" vastaukseksi kaikkeen. :D