Työnhaku Jenkeissä

En haluais olla semmoinen ulkosuomalainen, joka koko ajan höpöttää miten kaikki on paljon paremmin siellä uudessa maassa mitä Suomessa, mutta pakkoa sanoa, että työnhaku täällä on noin 100x helpompaa ja kivempaa! 

Mulla ei oo hirveästi työkokemusta Suomesta, koska en yksinkertaisesti saanut töitä. Aloin ajattelemaan, että ne ihmiset, jotka sai töitä on jotenki paljon parempia kuin minä ja mitä kauemmin olin ilman töitä sitä vaikeampaa työnhausta tuli. Vihasin, kun ihmiset kysyivätt "mikset mee töihin?" niin kuin se olisi puhtaasti minun päätettävissä.  Muistan miten hain lukion jälkeen töitä kesäksi. Seurasin kaikkia työnhakusivustoa, hain jokaista paikkaa, vein mun hakemuksia ja CVeitä paikallisiin liikkeisiin, pyysin apua työvoimatoimistolta... En saanu yhtäkään soittoa! 

Yliopiston aikana sain pari surkeapalkkaista työpaikkaa, mutta en mitään kunnollista.

Tänne muuttaessa olin valmistautunut hyönhaun olevan vielä vaikeampaa, koska olisin maahanmuuttaja - olisin aina underdog. 

En olisi voinut olla enemmän väärässä. 

Meillä on ollut siellä eläinlääkärissä työnhaku meneillä ja olen itsekin nyt vähän yli pari viikkoa hakenut aktiivisesti töitä ja olen oppinut pari asiaa:

1. CVn on oltava yksisivuinen ja jos se on pitempi, sitä pidetään negatiivisena asiana.
2. Vielä kukaan työnantaja ei ole pyytänyt hakemusta ja kukaan ei ole tuonut oma-aloitteisesti ainakaan meille CVn kanssa hakemusta. Eli hakemuksen kirjoittamninen on helppo tapa erottautua.
3. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, kaikki työnantajat pyytävät haastatteluun kaikki hakijat
4. Ketään ei kiinnosta sun aksentti, sun kansallisuus tai etninen tausta.

Mutta suurin ero on se, miten monta myöntävää vastausta olen saanut!! Ja vaikka en tietenkään ole voinut ottaa vastaan kaikkia tarjottuja paikkoja niin vitist mitä ihmeitä se tekee itsevarmuudelle. My unemployed times are over!

Anywayss, päätin hakea Whole Foodsiin, koska se on erittäin cool ja trendikäs ketju ja ajattelin, että siellä olis kiva olla töissä ja ehkä löytää samanhenkisiä ihmisiä. Whole Foods on kuitenki yksi niistä paikoista, joka EI kutsu haastatteluun kaikkia hakijoita, joten kun sain soiton sieltä parin päivän päästä siitä, kun olin ladannut CVn ja hakemukseni heidän sivustolle, olin todella innoissani.

Mua haastatteli kaks team leaderiä, joista yks - C oli se, jonka kanssa sovin haastattelun. Olin alussa tosi hermostunut, koska halusin päästä niin kovasti heille töihin, mutta ne oli niin ystävällisiä ja rentoja, että mäki rentouduin ja kun oltiin juteltu joku 15 minuuttia se "mun" team leader sanoi, että se haluaa, että tapaisin yhden heidän managereista, joten mulla oli heti perään toinen työhaastattelu. Se managerikin oli tosi rento ja supportive. Se sanoi usein mun vastausten jälkeen "I like that" ja "awesome" ja haastattelun jälkeen hän sanoi "I like you, Kristiina." ja periaatteessa sanoi, että hänen puolesta minut voidaan palkata, mutta C tekee lopullisen päätöksen.

Hymyilin siinä sitten niin kuin idiootti ja odotin Ctä ja, kun hän tuli takaisin ja tarjosi paikkaa, vastasin myöntävästi ja aloin allekirjoittamaan kaikennäköisiä papereita. Annoin seuraavana päivänä mun two weeks notice siellä eläinsairaalassa ja Whole Foodsissa aloitan kesäkuun puolessa välissä.

Minun kaksi siskoani, äitini ja enoni siis tulevan kesäkuun alussa tänne, joten meni töitten kanssa just täydellisesti niin, että lopetin vanhassa paikassa sen verran ajoissa, että joudun olemaan vain yhden päivän töissä sinä aikana kun he ova täällä ja aloitan uudessa paikassa heti seuraavana päivänä, kun he ovat lähteneet.

Mutta joo. Tän takia en ole ehtinyt kirjoittaa blogia. Oon kirjamellisesti joka päivä joko ollut töissä, hakenut töitä tai ollut haastattelussa. Mutta nyt mulla tulee olemaan enemmän aikaa ja lupasin eräälle lukijalle postauksen itsestäni, joten yritän ainakin sen postauksen saada aikaiseksi täässä pian. Eli jos teillä on jotain kysymyksiä niin kysykää nyt!